Kirjanomistajanmerkki sinänsä oli leiman, vaakunan tai nimikirjaimen muodossa Viron aluella kirkollisissa ja aatelispiireissä käytössä jo aikoja sitten. Kansallinen taidellinen exlibris syntyi kuitenkin vasta vuosisatan vaihteessa. Sen kysyntä ja kehitys edellytti tietysti laajaa lukeneistoa, tasokasta kirjakultuuria, mutta enne muuta kansallisen kuvaamataiteen voimakasta nousua. Vanhin taitellinen exlibris on virolaisen taidegrafiikan keulamiehen Kristjan Raudin vuonna 1900 veljelleen Paul Raudille tekemä kynäpiirros. Vuosisatamme alkukymmenilla exlibris ei kuitenkaan vielä ollut tunnettu taidegrafiikan itsenäisenä laijna. Laadullinen muutos tapahtui vasta 1920-luvulla. Kotimaisen taidekoulutuksen kehittyminen, samoin kuin kultuurisiltojen aktiivinen rakentaminen länteen - ensisijaisesti Saksaan ja Ranskaan, mutta myöskin Pohjoismaihin - saattoi grafiikan tason huomattavan nousuun. Kyseinen laadullinen muutos heijastui myös kirjankuvitukseen ja exlibriksen suosion kasvuun. Kyseiseen kehitykseen vaikutti myönteisesti myös virolaisen kirjan juhlavuosi 1935, jolloin tuli kuluneeksi 400 vuotta vironkielisen katekismuksen ilmestymisestä. Virolaisen taidegrafiikan huippukykyjen Kristjan Raudin ja Eduard Wiiraltin ohella työskentelivät jo silloin Günther Reindorff, Ado Vabbe, Märt Laarman, Hando Mugasto, Arkadio Laigo... Koska kirjankuvituksessa käytettiin tuohon aikaan paljon puukaiverrusmenetelmää, se nousi johtoasemaan myös exlibristaiteessa. Eurooppalaisesta tasosta voidaan puukaiverruksen yhteydessä puhua lähinnä Richard Kaljon tuotannon kohdalla. Muun taidegrafiikan ja Shakespeare’n koottujen kuvituksen ohella Kaljo teki satoja korkealuokkaisia exlibriksiä, jotka rikastuttivat olennaisesti virolaista exlibristaidetta. Puukaiverruksen ohella ( Kaljo, Laigo, Mugasto, Kollom ) kehittyivät nopeasti syväpainomenetelmät - etupäässä etsaus, kuivaneula, akvatinta ja mezzotinto. Hienosta syväpainotekniikasta on tullut yksi virolaisen exlibristaiteen valteista. Aika on jalostanut sekä exlibriksen muodon että sisällön. Uksinkertaisesta kirjanomistajamerkista on tullut grafiikan täysiarvoinen laji. Kansainvälisen tunnustuksen ovat voittaneet Richard Kaljon ohella Evald Okas, Vive Tolli, Silvi Väljal ja Lembit Lõhmus vain muutamia mainitakseni.

Martti Soosaar